Buohkat geain lea ássančujuhus Finnmárkkus sáhttet njeaidit lastamuoraid boaldámuššan iežaset ruovttuid dárbbuide. Don válljet ieš muorračuollansárgáid natureit.no:s. Don sáhtát váljjet jahkái dahje golbmajahkái ieš guđet sajiin. 

Muorračuollanguovllut main leat gáržžideamit
Muhtin muorračuollanguovlluin leat gáržžideamit. Jus áiggut murret daid guovlluin de lea áššemeannudanáigi 8 vahkku. 

Áiggut go murret eará guovlluin?
Ávžžuhit geavahit natureit.no go registreret murrensárgá. Jus liikká háliidat murret eará guovlluin go guovlluin mat leat merkejuvvon murrenkárttas, gáibiduvvo ohcamuš FeFo:i. Merke murrenguovllu maid sávat kártii js bija ohcamuša mielddusin. Ohcan sáddejuvvo e-bostii post@fefo.no. Šattat dalle máksit duppal divada murrensárgá ovddas.

Viežžat muoraid?
Stáhtahálddašeaddji njuolggadusat.

Oktavuođadieđut

• Arnulf Losvar, Álttá
• Ragnhild Røsseland, Leavdnja
   

Tlf. 78 95 50 00 / post@fefo.no

Finnmárku lea lastamuorrafylka. Areála dáfus lea fylkkas sullii 90 % lastavuovdi ja 10 % goahccevuovdi. Produktiivvalaš (Šattolaš) vuovdeareála Finnmárkkus lea 3 520 000 daa. Das lea sullii 700 000 daa mas lea eanas beahci. Finnmárkkus gávdno goahccevuovdi Mátta-Várjjat, Porsáŋggu, Kárášjoga ja Álttá gielddain, ja stuorra oassi lea nuorra vuovdi.  Jahkásaš šaddu goahccevuovddis lea gaskal 20 000-25 000 kubihkkamehtera. Dat addá sullii 45 GWh, mii lea sullii 2 000 dállodoalu energiijadárbu.

FeFo njeaidá sullii 7 000-12 000 m3 jahkásaččat, ja njeaidin lea konsentrerejuvvon Báhčaveaji goahccevuvddiid njárbudeapmái. Das manná 90 % energiijaáigumušaide ja 10 % sahádimbbarin báikkálaš sahádollui.

Dimbara sáhttá diŋgot Báhčaveajis. 

Diŋgot dimbara Finnmárkkuopmodagas

Vuovdi vuovdimii

FeFo sáhttá addit lobi váldit lastamuoraid viidáset vuovdima várás. Ohcci / ealáhusdoaibma galgá leat registrerejuvvon norgalaš fitnodat mas lea gávpečujuhus doaibmagielddas. Fitnodagas galgá leat relevánta meahccegealbu dakkár doibmii. Direktevra mearrida hatti gustojeaddji márkanhatti vuođul soahkeávdnasiid viežžama oktavuođas. Vuovdi industriijabuvttadeapmái galgá resursavátnivuođa oktavuođas adnot dállodollui. FeFo bidjá eavttuid lohpái.

Vuovddi suddjengilvin birra bartta ja visttiid
Suddjengilvimiin oaivvildit mii gilvima siskkobealde dan guovllu maid eanaláigoheaddji beassá geavahit (čuoggáláiggus lea 1 daa) lunddolaččat ráddjejuvvon bartta birra. Dáppe sáhtát gilvit lastamuoraid mat gávdnojit guovllus, ja beziid. Dat leat muorrašlájat nugo soahki, skáhpi, sieđga ja suhpi.

Eará muoraide mat eai gávdno lunddolaččat báikkis, ja olgoriikka šlájaide, ferte ohcat lobi Fylkkamánnis. 

Stuorát guovlluid gilvima ferte čielggadit FeFo:in ja gielddain (Botkekeahtes areálat mat leat stuorábut go 5 daa). Áinnas ferte bartasearvi ovddidit ohcamuša. 

Vuovddi gilvin
Deaŧalaš oassi vuovdedikšumis lea gilvit ođđa vuovddi ja buhtadit čullon vuovddi.
Min vuovdehálddašeaddji addá áinnas ráđiid ja dieđuid vuovddi gilvima birra Finnmárkkuopmodagas. 

Juohke dállodoalus sáhttet leat gitta guokte muorrasárgá, maid sáhttá geavahit boaldámuššan dállodollui, jus leat vuovderesurssat ja eai leat eará ráddjejumit. Dat ii fátmmas astoáiggeviesu / goađi. Beassan gusto daidda guovlluide mat leat várrejuvvon muorračuollamii FeFo muorraportálas.

Astoáiggeviesu / goađi / sekundáraviesu eaiggádis sáhttá leat gitta ovtta muorrasárgá geavahussii boaldámuššan astoáiggeviesu / goađi / sekundáraviesu, jus leat vuovderesursat ja eai leat eará ráddjejumit. Beassan lea dakkár guovlluin mat leat várrejuvvon FeFos muorračuollamii mii lea govttolaš gaskka astoáiggeviesu / goađi lahka.

Finnmárkku ássiin lea, Finnmárkkuopmodagas, vuoigatvuohta váldit ávdnasiid duodjái. Ii leat gáibádus dieđihit doaimma FeFoi, muhto doaibmabidjoeaiggát lea ieš geatnegahtton bearráigeahččat ahte almmolaš njuolggadusat čuvvojuvvojit, maiddái mearrádusat Finnmárkku suodjaluvvon vuvddiid birra.

Gieldda ássiin lea vuoigatvuohta čuollat lastamuoraid Finnmárkkuopmodagas gielddas boaldámuššan dállodollui. Boazodolliin lea boazodoalu doaimmahettiin gielddas seamma vuoigatvuohta go gielddas ássi olbmuin, seamma eavttuiguin, earret mávssu. Dán lassin boazodoalu vuoigatvuohta boaldámuššii ja muoraide čuovvu boazodoallolága § 25.

Vuoigatvuohta gusto daidda guovlluide mat leat várrejuvvon FeFos muorračuollamii.

Finnmárkku ássiin lea, Finnmárkkuopmodagas iežaset ássangielddas, vuoigatvuohta:

• áhkat lavdnjiid boaldámuššan ja eará dállodollui.
• viežžat lastamuoraid áidestoalpun ja áhcestoalpun boazodoallo- ja eanadoalloealáhusain.

Dákkár doaibmabijuid oktavuođas gáibiduvvo čálalaš diehtu FeFoi, oktan duođaštusain ahte lea ožžon dieđu. FeFo sáhttá biehttalit luoitimis lavdnjiid jus árvvoštallojuvvo ahte dat rihkkot Finnmárkkulága dahje almmolaš njuolggadusaid. Doaibmabiddji geatnegahttojuvvo bearráigeahččat ahte almmolaš njuolggadusat čuvvojuvvojit. Dát fátmmasta mearrádusaid Finnmárkku suodjaluvvon vuvddiid birra.

Olggobealde Finnmárkku ássit sáhttet oažžut lobi čuollat lastamuoraid Finnmárkkuopmodagas boaldámuššan iežaset astoáiggeviesu / goađi / sekundáraásodaga dárbbuid várás Finnmárkkus, dainna eavttuin ahte doppe leat doarvái muorraresurssat ja ahte Finnmárkku ássit eai duvdojuvvo eret go muorraresurssat leat vánit. Beassan gusto daidda guovlluide mat leat várrejuvvon muorračuollamii FeFo muorraportálas.

Sis geat ásset olggobealde Finnmárkku fertejit máksit hálddahusdivadaga ja divada muorrasárgá ovddas.

Finnmárkku beahci šaddá hilljánit, ja garra dálkkádatdilis. Dat dagaha stuorra oasi váimmusmuora Finnmárkku beahcái, mii lea gitta 80 % máttarastáčuohpahagas ollesšattot vuovddis. Váimmusmuorra beazis lea muora siskkimus oassi, ja gohčoduvvo maiddái málbman dahje málbmen. Sevdnjes ivdni lea earálágan go dat čuvges olggumus muoras. lea hui doallevaš, go dat lea luonddu bealis impregnerejuvvon gáhčiin mii dahká muora gierdilin čázi vuostá, divttisin ja gierdilin mieskama vuostá. 

Váimmusmuora sáhttá geavahit buot olggobeale ja siskkobeale konstrukšuvnnaide. Nu guhká go dat ii guoskka eatnamii ja goikka njuoskkadaga geažil,  bistá dat hui guhká.  Dan sáhttá geavahit fiellun, terássafiellun, muorradahkkin, viessodávviriidda maid geavaha olgun ja eará fasádabuktagiidda.

Loga eambbo váimmusmuora, Finnmárkobeazi, vuovddi ja muorraealáhusa birra Finnmark Treforuma (Finnmárkku muorraforuma) neahttasiidduin . Doppe gávnnat maiddái bajilgova Finnmárkku muorrafitnodagain.