Finnmárkkuopmodat galgá álgogálggus disponerejuvvot areálaplánaid mielde maid gielda lea dohkkehan. Fertet danne iskat leago ohcamuš gustojeaddji plánaid mielde ovdal go sáddet ohcamuša FeFo:i. Juolludit ođđa huksensajiid láigoeanamin.

Ođđa huksensaji ohcanskovvi

Eaktodáhtolaš vuovdin

FeFo:s lea loažžadet/eambbo liberála bargovuohki go dat maid eanaláigohanláhka mearrida. Buohkain geain lea huksensadji masa lea huksejuvvon maid láigohit sáhttet viežžat fálaldaga oastit FeFo:s.  FeFo viežžá dávjá sorjákeahtes árvomeroštallamiid opmodagas mearridan dihte huksensaji árvvu. Jus eanaláigoheaddji dohkkeha fálaldaga čađahuvvo oastin ja opmodat sirdojuvvo FeFo:s oastái. Jus fálaldat ii dohkkehuvvo jotkojuvvo dálá eanaláigošiehtadus dábálaš láhkái. 

Láigoeatnama lonisteapmi
Eanaláigoheaddji sáhttá gáibidit lonistit huksensaji eanaláigohanlága mielde. Lotnuma sáhttá gáibidit go lea gollan 30 jagi láigohanáiggis, dahje go láigoeanašiehtadus nohká jus lea šiehtaduvvon oanehet bistináigi go 30 jagi. FeFo ferte oažžut lonistangáibádusa maŋemusat jagi ovdal lonistanáiggi.

Man stuorra lonistansupmi don gii leat eanaláigoheaddji sáhtát oažžut, mudde eanaláigohanlága § 37. Sorjavaš láigoeanašiehtadusa eavttuin,  biddjojuvvo 25 geardde láigoeanadivada dahje 40 % huksensaji árvvus lonistanáiggis vuođđun. 

Vuovdit viesu – sirdit eanaláigohanrievtti

Go vuovdá ferte vuovdi/oamasteaddji deavdit ja vuolláičállit eanaoamastanduođaštusa (skjøte). Eanaoamastanduođaštusa fertet sádde FeFo:i. Muitte ahte guokte vihttána fertejit duođaštit vuovdi/oamasteaddji vuolláičállaga.

Huksekeahtes huksensaji vuovdin
Eanaláigošiehtadusa eavttut mearridit sáhtát go vuovdit eanaláigohanrievtti. 2002 gaskamuttus leat šiehtadusat dahkkon šiehtaduseavttuiguin, mat addet lobi vuovdit dan huksetkeahtes huksensaji.

Láigoeanašiehtadusain dahkkon ovdal 2002 leat eará eavttut. Iskka šiehtadusa dahje váldde oktavuođa minguin .

Eanaláigoheaddji sáhttá cealkit eret huksekeahtes huksensajiid. FeFo ii mávsse juolludeami goluid ruovttoluotta.

Huksensajiin maidda lea huksejuvvon ferte vistti sirdot eará eanaláigoheaddjái, dahje gaikojuvvot.

Eanaláigohanrievtti rihkkun lea eretcealkinágga. Seamma guoská sohppojuvvon šiehtadusloahpahemiide (Huksenáigemearit ja dakkáraččat).

Ođđa huksensajiid divat mearriduvvo 5 %:i huksensaji árvvus. Váldonjuolggadusa lea muddet divada jahkásaččat konsumhaddeindeaksa (khi-muddema) mielde. Šáhttet leat šiehtaduvvon eará muddenvuogit ja dat bohtet ovdan šiehtadusas.

Boarráset šiehtadusain lea láigoeanadivat mearriduvvon álgo šiehtadusas. Otná divat lea boađus mearriduvvon divadis ja muddemiin mat leat dahkkojuvvon maŋŋil ja lea danne earálágan go dat mii čuožžu šiehtadusas. Dahkat muddemiid šiehtadusa ja eanaláigohanlága lága njuolggadusaid mielde.

Ođđahuksen:
Láigolaš ferte váldit oktavuođa gielddain, mii lea plána – ja hukseneiseváldi, iskat lea go ohcangeatnegasvuohta plánejuvvon doaimmaide, ovdal go álgá hukset

Regulerenplána:
Regulerenplána gávnnat gieldda neahttasiidduin, dahje go válddat oktavuođa gielddain.

Stuoridit/hukset eambbo visttiid/visttiid sturrodat:
Regulerenplána njuolggadusat mearridit galle ja man stuora visttii lea lobálaš hukset du láigosadjái. Ohcangeatnegasvuođa doaimmaid galgá gielda mii lea plána- ja hukseneiseváldi dohkkehit. 

Láigohuksensadji:
Sturrodat čuožžu matrihkalreivves. 

Ráđđenriekti:
Láigolaččas leat seamma vuoigatvuođat go eaiggádis eananláigolága § 16 vuođul. Vuoigatvuođat leat gáržžiduvvon dasa mii lea šiehtaduvvon láigokontrávttas ja gustojuvvon njuolggadusmearrádusain (omd. plána- ja huksenláhka, regulerenplána jnv.)

Gáivu/čáhci/septihkka/el-rávdnji:
Jus doaibma lea du láigoeatnama siskkobealde, ja čuovvu gustovaš regulerenplána, de ii leat dárbu ohcat lobi FeFo:s. Muhto fuomášuhtte ahte don fertet gielddas, mii lea plána- ja hukseneiseváldi ja nuoskkidaneiseváldi, ohcat lobi. Jus doaimmat leat olggobealde iežat láigohuksensaji, fertet sáddet ohcama FeFo:i.

Áiddit:
Dat lea lohpi áidut láigohuksensajiid birra. Áidi ferte gustojuvvon njuolggadusmearradusain.

Oastit láigohuksensaji / lotnut viessosadjeláigolága vuođul:
Don sáhtát ieš mearridit oastit láigohuksensaji masa lea huksejuvvon viessu. Don oastát eanahaddái. Jus leat láigohan badjel 30 jagi, de lea dus riekti viessosadjeláigolága kap VI vuođul oastit láigosaji. Váldonjuolggadus lea supmi lea 25 geardde kpi justerejuvvon láigodivva, dahje 40% eanahattis áigegáržžiduvvon láigošiehtadusain.

Luodda:
Jus áiggut Finnmárkkuopmodahkii ráhkadit luotta, fertet FeFo:s ja gielddas, mii lea plána- ja hukseneiseváldi, ohcat lobi. Ohcamuša galggat sáddet FeFo:i. Dasa lassin fertet ohcat lobi luoddaeiseválddiin (gielddas jus lea gieldda luodda dahje Stáhta geaidodoaimmahat jus lea fylkka- dahje eurohpaluodda) ráhkadit eretvuodjinluotta.

Murren:
Don it dárbbaš FeFo:s ohcat lobi murret láigohuksensajis, muhto fuomášuhtte ahte murren lea maid eará lágaid bokte regulerejuvvon, omd. ránnjálága bokte.

Gilvit muoraid
Don sáhtát gilvit muoraid du láigosadjái, nu guhka go leat lastamuorat mat leat lunddolaččat dáppe. Don sáhtát maid gilvit beziid.

Sirdit/vuovdit:
FeFo ferte dohkkehit buot láigošiehtadusaid sirdimiid/vuovdimiid. Jus áiggut vuovdit viesu mii lea láigohuksensajis fertet deavdit eanaoamastanduođaštusa ja sáddet dan FeFo:i vuolláičállit. FeFo sádde eanaoamastanduođaštusa Kártadoaimmahahkii diggelogahallamii.