Astoáiggebarta

Bartasadji astoáiggebartaide juolluduvvo dohkkehuvvon regulerenplánaid maŋis. Muhtin bartasajit leat gárvásat, earát leat áin báhpára alde.
Rabas bartasajit Finnmárkkuopmodagas

Vuovdit barta

Eanaoamastanduođaštusa sáddet FeFo, poastaboksa 133, 9811 Čáhcesuolu vuolláičallit.
Eanaoamastanduođaštus galga diggelogahallamii. FeFo ii dohkket láigošiehtadusa sirdima jus ii leat diggelogahallamis leamaš. 

Ávkkálaš dieđut - Astoáiggebarttaid láigošiehtadus

Ođđahuksen:
Láigolaš ferte váldit oktavuođa gielddain, mii lea plána – ja hukseneiseváldi, iskat lea go ohcangeatnegasvuohta plánejuvvon doaimmaide, ovdal go álgá hukset.

Regulerenplána:
Regulerenplána gávnnat gieldda neahttasiidduin, dahje go válddat oktavuođa gielddain.

Stuoridit bartta/hukset eambbo visttiid/visttiid sturrodat:
Regulerenplána njuolggadusat mearridit galle ja man stuora visttii lea lobálaš hukset du láigosadjái. Ohcangeatnegasvuođa doaimmaid galgá gielda mii lea plána- ja hukseneiseváldi dohkkehit. 

Láigohuksensadji:
Astoáiggebarta láigolaš Finnmárkkuopmodagas oažžu lobi geavahit gitta 1000 m2 jus eará ii leat šiehtaduvvon. Láigohuksensajis eai leat teknihkalaččat mihtut, eai ge ráját, muhto láigolaš hálde lunddolaš ráddjejuvvon guovllu vistti/visttiid birra.

Ráđđenvuoigatvuohta:
Láigolaččas leat seamma vuoigatvuođat go eaiggádis eananláigolága § 16 vuođul. Vuoigatvuođat leat gáržžiduvvon dasa mii lea šiehtaduvvon láigokontrávttas ja gustojuvvon njuolggadusmearrádusain (omd. plána- ja huksenláhka, regulerenplána jnv.)

Gáivu/čáhci/septihkka/el-rávdnji:
Jus doaibma lea du láigoeatnama siskkobealde, ja čuovvu gustovaš regulerenplána, de ii leat dárbu ohcat lobi FeFo:s. Muhto fuomášuhtte ahte don fertet gielddas, mii lea plána- ja hukseneiseváldi ja nuoskkidaneiseváldi, ohcat lobi.

Jus doaimmat leat olggobealde iežat láigohuksensaji, fertet sáddet ohcama FeFo:i.

Áiddit:
Váldonjuolggadus lea ahte ii leat lohpi áidut astoáiggebartasajiid Finnmárkkuopmodagas. FeFo sáhttá addit lobi jus leat erenoamáš ákkat ohcamis.

Luodda:
Jus áiggut Finnmárkkuopmodahkii ráhkadit luotta, fertet FeFo:s ja gielddas, mii lea plána- ja hukseneiseváldi, ohcat lobi. Ohcamuša galggat sáddet FeFo:i.

Dasa lassin fertet ohcat lobi luoddaeiseválddiin (gielddas jus lea gieldda luodda dahje Stáhta geaidodoaimmahat jus lea fylkka- dahje eurohpaluodda) ráhkadit eretvuodjinluotta.

FeFo lea mielas ásahit luottaid regulerejuvvon bartaguovlluide, jus lea gustovaš gieldda plánaiguin.

Luoddasearvi:
Buohkat geat bartaguovlluin geavahit priváhta luotta dahje parkerensaji, leat miellahtut luoddasearvvis luoddalága §§ 54 ja 55 vuođul.

FeFo ávžžuha vuođđudit luoddasearvvi jus luottas leat máŋga geavaheaddji, luoddaláhka § 55 goalmmát lađđasa. 

Murren:
Don it dárbbaš FeFo:s ohcat lobi murret láigohuksensajis, muhto fuomášuhtte ahte murren lea maid eará lágaid bokte regulerejuvvon, omd. ránnjálága bokte.

Sirdit/vuovdit:
FeFo ferte dohkkehit buot láigošiehtadusaid sirdimiid/vuovdimiid. Jus áiggut vuovdit barta mii lea láigohuksensajis fertet deavdit eanaoamastanduođaštusa ja sáddet dan FeFo:i vuolláičállit. FeFo sádde eanaoamastanduođaštusa Kártadoaimmahahkii diggelogahallamii.

Eanaláigodivat:
Don gii láigohat mávssat jahkásaččat láigodivada. Rehket boahtá guovvamánus/njukčamánus juohke jagi.

Jus háliidat lohkat eambbo lágaid birra, geahča lovdata.no

Rabas bartasajit

FeFo:s leat mihtiduvvon bartahuksensajit gearggus juolludit. Rabas bartahuksensajiid gávnnat min kártaportálas. Doppe gávnnat maid láigodivadiid ja eará goluid. Mii juolludit bartahuksensajiid dan ortnetvuorus go ohcamat bohtet.

Ásahit ođđa huksensaji
Bartahuksensajit juolluduvvot gustovaš plánaid vuođul. Don fertet ieš iskat gielddain makkár guovllut leat várrejuvvon bartahuksemii, ja makkár njuolggadusat leat.

2017 rájes lea FeFo rievdadan bartasajiid almmuheami. Váldonjuolggadus lea ahte fitnodagat váldet badjelassii ásahit ja juolludit ođđa bartahuksensajiid. Láigošiehtadus lea FeFo:in ja midjiide mávssat láigodivadiid.

Oza huksensaji 

Bartahuksensajit eará guovlluin

FeFo ii juollut bartahuksensajiid mat eai leat gustovaš gieldda plánaiguin. Muhtin guovllut leat nammaduvvon “LNFR bieđggus astoáiggehuksen”, ja sáhtta rahpot bartahuksemii. Ohcii ferte čielggadit plánaid gullevaš gielddain.

Ođđa huksensaji ohcanskovvi

Návstu

FeFo ii juollut huksensajiid mat eai leat gustovaš gieldda plánaiguin. Muhtin guovlluin suvvet hukset návsttuid, omd jus areála lea nammaduvvon “návstoguovlu” gielddaplánas. Ohcii ferte čielggadit plánaid gullevaš gielddain.

Návstusaji ohcanskovvi

Láigodivat

Ođđa huksensajiid láigodivadat mearriduvvo leat 5% huksensaji árvvus. Váldonjuolggadus lea dan maŋŋel ahte divadat regulerejuvvo jahkásaččat konsumhaddeindeaksa (kpi-reguleren) rievdadusaid maŋis. Eará regulerenvuogit sáhttá šiehtaduvvot, ja boahtá ovdan kontrávttas.

Boarrásit kontrávttain lea álgoálgosaš divadat mearriduvvon kontrávttas. Otná divadat lea boađus álgoálgosaš divadis ja reguleremat mat leat leamaš, ja danne earuhuvvo das mii čuožžu kontrávttas. Reguleremat leat kontrávtta ja eanaláigolága njuolggadusaid vuođul.

Vuovdit/sirdit eanaláigohanrievtti

Eanaláigošiehtadusa eavttut mearridit sáhtát go vuovdit eanaláigohanrievtti. 2002 gaskamuttus leat šiehtadusat dahkkon šiehtaduseavttuiguin, mat addet lobi vuovdit dan huksetkeahtes huksensaji.

Láigoeanašiehtadusain dahkkon ovdal 2002 leat eará eavttut. Iskka šiehtadusa dahje váldde oktavuođa minguin .

Eanaláigošiehtadusa guhkideapmi

Láigoheaddji ii sáhte gáibidit lonistit astoáiggebartta bartasaji. Spiehkastat čuovvu viessosadjeláigolága § 34. Molssaeaktun sáhtat láigoheaddjiin gáibidit bartasajiid láigošiehtadusa guhkiduvvot. Jus gáibidat guhkideami, de joatka láigošiehtadus seammá eavttuin go ovdal. Muhto dalle sáhtta loktet bartasaji hatti vrd viessosadjeláigolága § 15 njealját lađas. 

Láigoeanašiehtadusa eretcealkin

Eanaláigoheaddji sáhttá cealkit eret huksekeahtes huksensajiid. FeFo ii mávsse juolludeami goluid ruovttoluotta.

Huksensajiin maidda lea huksejuvvon ferte vistti sirdot eará eanaláigoheaddjái, dahje gaikojuvvot.

Eanaláigohanrievtti rihkkun lea eretcealkinágga. Seamma guoská sohppojuvvon šiehtadusloahpahemiide (Huksenáigemearit ja dakkáraččat).

Dieđit rievdádusaid.

Ávkkálaš dieđut - meahccehuksehusaid láigošiehtadus

Stuoridit/hukset eambbo visttiid/visttiid sturrodat:
Váldonjuolggadus lea ahte ii leat lohpi stuoridit meahccehuksehusa dahje hukset ođđa visttiid láigosadjái. Visttiid sturrodat lea čilgejuvvon láigošiehtadusas. 

Láigohuksensaji sturrodat:
Láigohuksensaji sturrodat vástida dan areála maid vistti duogušta Láigohuksensaji sturrodat (areála) čuožžu láigošiehtadusas.

Ráđđenriekti:
Láigošiehtadus addá ráđđenrievtti dan areálai maid visti gokčá. Ii leat lohpi hukset ođđa visttiid dahje bidjat campingvovnna jnv. olggobeallái vistti. 

Gáivu/čáhci/septihkka/el-rávdnji:
Dasa ii addo álgovuorus lohpi. Ohcama sáhta sáddet FeFoi.

Áiddit:
Ii leat lohpi áidut.

Lohkkadit:
Jus láigošiehtadusas čuožžu ahte visti galga leat rabas dábálaš geavaheapmái, de ii leat lohpi lohkkadit vistti. 

Sirdit/vuovdit:
FeFo ferte dohkkehit buot láigošiehtadusaid sirdimiid/vuovdimiid. Jus áiggut vuovdit meahccehuksehusa mii lea láigohuksensajis fertet deavdit eanaoamastanduođaštusa ja sáddet dan FeFo:i vuolláičállit. FeFo sádde eanaoamastanduođaštusa Kártadoaimmahahkii diggelogahallamii.

Mohtorjohtolat:
Gielda lea mohtorjohotlat eiseváldi. Váldde oktavuođa gielddain jus dárbbašat eambbo dieđuid. 

Goađit ja meahccehuksehusat

Meahccehuksehus mas ii leat eanaláigošiehtadus

Buohkat geat eaiggáduššet boares huksehusaid (goahti/meahccehuksehus) Finnmárkkuopmodagas, fertejit ohcat meahccehuksehussii eanaláigošiehtadusa. Oza eanaláigošiehtadusa.

Du ohcamuš meannuduvvo njuolggadusaid maŋis mat gusket huksehusaide main ii leat šiehtadus.

Meahccehuksehusat main lea goahtejulggaštus

Don sáhtat ohcat julggaštusa rievdadit meahccehuksehus láigošiehtadussan. Dat eaktuda ahte gielda addá lobi doalahit láigohuksensaji. Oza láigohuksensaji.

Du ohcamuš meannuduvvo njuolggadusaid maŋis mat gusket huksehusaide main ii leat šiehtadus.