Boazoeaiggát, geas lea riekti doaimmahit boazodoalu, galgá oažžut nuvttá oaggunkoartta jogaide siskkobealde iežas lobálaš boazoguohtuma. ‘Riekti doaimmahit boazodoalu’ mearkkaša ahte olbmos lea dohkkehuvvon boazomearka, jf. boazodoallolága § 26.
Reaŋggat ja bearašlahtut geain ii leat dohkkehuvvon mearka, eai oaččo nuvttá koartta.
Buot guolásteaddjit galget čuovvut báikkálaš njuolggadusaid, buktit oaggunkoartta go lea oaggumin ja raporteret sállašis (luosa, guvžžá ja vallasa).
Daid mearrádusaid rihkkun sáhttá mielddisbuktit bálvalusmávssu ja ahte olgguštuvvot guolásteamis.
Boazodoallolága § 26 cealká čuovvovaččat bivddu ja guolásteami birra sámi boazodoalloguovlluin:
Sámi boazodoalloguovllus mielddisbuktá boazodoallovuoigatvuohta lobálaš boazodoalu doaimmahettiin vuoigatvuođa bivdit ja guolástit stáhta almennegiin, ja dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamážit mihtiduvvon ja Finnmárkkuopmodagas dan orohaga siskkobealde gos boazodoallu doaimmahuvvo, seamma eavttuiguin mat leat gieldda, gili dahje báikegotti ássiin gos almennet, stahtaeanan dahje Finnmárkkuopmodaga guoskevaš eanan lea. Stáhta mihtiduvvon vuvddiin ja duoddariin boazodoalloguovllu siskkobealde galgá boazodolliid bivdin- ja guolástanvuoigatvuohta leat nu movt lea leamaš doložis.
Gonagas sáhttá mearridit ahte boazodolliin galgá leat aktovuoigatvuohta geavahit gitta guollebivdoneavvuid dárkileappot mearriduvvon jávrriin ja johkaosiin eará stáhtaeatnamiin go stáhta almmennegiin. Gonagas sáhttá maiddái mearridit ahte vissis jávrriid ja johkaosiid mat leat eatnamiin namuhuvvon ovddit cealkagis, galget beassat bivdit duššefal sii guđet doaimmahit boazodoalu.
Bivddu ja guolásteami ovddas dán paragráfa mearrádusaid vuođul ii galgga máksojuvvot láigu ii ge goartadivat.