Barttatuvra

It dárbbat guhkás mátkkoštit oažžut beassášmovtta. Finnmárkkuopmodagas leat sihke rabas barttat ja barttat maid sáhttát láigohit - luonddus , ja dávjá lagabus go jurddaša.

Min barttain oaččut: ráfi, olgoáimmu ja buori saji. Máŋgga barttas lea ain sadji beassážiid. Iskka olamuddu ja várre natureit.no bokte

Sortbrysttjern (Pasvik)

Bartta čieža olbmui, hui lahka Bajit Báhčaveaji álbmotmeahci. Heive hui bures meahccevánddardeapmái. Barta lea divvojuvvon, lea buorre standárda ja doppe lea sihke sávdni ja dollasadji čázi lahkosis.

Iskka olamuddu ja várre natureit.no bokte

Gjøkvassbu (Pasvik)

Stuora bartta mas leat guhtta saji. Dohko ii leat rabas gaidnu, muhto dan ovddas beasat vásihit eanet ráfálašvuođa. Dáppe sáhtát kombineret ráfálaš beivviid, sávdnjet ja mátkkoštit guovllus.

Iskka olamuddu ja várre natureit.no bokte

Ellentjern

Idyllalaš bartta Ellenjoga čázádagas, sullii. 2 km eret Vaggetemis. Buorre vuolggasadji mátkkiide Bajit Báhčaveajis - dahje dušše vuoiŋŋastit. Doppe sáhtát maid lávggudit Ellenjogas.

Iskka olamuddu ja várre natureit.no bokte

Mathisdalstua (Alta)

Fiinna bartta njealji olbmui, mii lea fiinna sajis goahccevuovddis Gávvávžžejoga balddas. Bartta lea luotta guoras mii manná Ongajoksætrai, ja veahá áŋgiruššamiin sáhttá parkeret luotta guoras.

Iskka olamuddu ja várre natureit.no bokte

Deavdde muorravisttii dálvai

Beassážat lea buorre áigi eanet go dušše tuvrraide ja borrat appelsiinnaid. Go lea nu bivval go maŋimuš áiggi, de lea dál hui álki mannat muorrameahccai.

Finnmárkku ássit sáhttet murret iežaset atnui Finnmárkkuopmodaga eatnamiin. Sáhtát álkit iskat gokko lea sadji dáppe https://www.natureit.no/nb/map/forestry/53

Muitte káfestallama

Lea juoga iežaslagašvuohta go murre. Jus dál barggat bures, de oaččut buori vuođu boahtte dálvái. Seammás oaččut olgobeaivvi, rumašbarggu ja dan buori dovddu ahte lea juoga ávkkálaš bargan.

Geavat áiggi, bargga jeavddalaččat - ja návddaš bottu. Gáffelea álo njálgat muorrameahcis.

Seammás lea deaŧalaš čájehit árvvusatnima lundui. Leat várrogasat, várjalit birrasa ja leat earenomážit várrogasat elliid ja lottiid ektui dán áigodagas.

Oaggut jieŋa alde

Dihtet go ahte leat badjel 60 000 jávri Finnmárkkuopmodagas? Ja ahte sii geat ásset Finnmárkkus besset bivdit nuvttá? Jus don vuostáiválddát guossi olggobealde du fylkka, de sii fertejit oastit guolástankoartta.

Oaggut lea buoremus ráfi. Veaháš vuordin, veaháš gelddolašvuohta - ja várra dohppe. Jus lea lihkku, de sáhttá váldit muhtin guliid mielde ruoktot, ovdamearkka dihte varris rávddu, dápmoha dahje eará guoli.

Giđđa lea árrat dán jagi, ja jiekŋa ii leat juohke sajis nu nanus. Dat sáhttet leat suttit nu ahte jurddaš sihkkarvuođa birra. 

Egila ráva

Jus háliidat lasihit bivdovejolašvuođa (ja loaktima), de sáhtát iskat Egil, min meahccehálddašeaddji, rávvagiid mo lihkostuvvat jiekŋabivdinmátkkis.

• Vállje rivttes báikki: Oakko gáddegáttiin ja njárggain. Geavat áinnas kártta dahje girdigovaid gávdnat buriid guovlluid ovdal go vuolggát.
• Atnit rivttes vuokkaid: Maggot lea klassihkar, áinnas ruoksadis ja vielggis kombinašuvnnas. Dat doaibmá bures sihke rávdduid ja dápmohiid ektui.
• Lihkat čázi: Luoitte vuokká botnái duollet dalle. Dat biđgejit botnedavvidusaid ja dat fas dagaha ahte guolit šaddet sáhkkii.
• Molssaektosaš vuohki: Jus ii oro doaibmame, de geahččal iežá lihkastagaid rievdadit.
• Johtit dárbbu mielde: Ráhkat eanet rutniid ja iskka iešguđet sajiin. Dávjá lea álkit gávdnat guoli go dan vuordit.

Jus háliidat lohkat buot cavgilemiid, de gávnnat daid dás:
https://www.fefo.no/lavvu/lavvu-nyheter/ti-tips-for-isfiske.8096.aspx

Mana čuoigat

Jurddaš man lihkolaččat mii leat, go mis leat stuora oktasašguovllut, gos don sáhtát gávdnat iežat vánddardaneatnamiid. Mii eat báljo deaivvat ovttainge go vánddardit meahcis. Ii oktage galba “priváhta eanan” - visot lea oktasaš, ja mii juogadit earáiguin geat fitnet guossis.

Finnmárkkuopmodat lea issoras stuoris. Dat mearkkaša ahte don measta álo sáhtát gávdnat vuogas guovllu - leaš dál áiggut vázzit oanehaš tuvrra biillaluottas dahje áiggut vuolgit guhkkelis čuoigantuvrii.

Movt válljet vánddardanbáikki

Dál leat beassáčat - ja dál lea ollu sajiin hui fiinnis. Seammás muohta luoitá muhtun sajiin. Jus háliidat buori čuoiganmátkki, de ferte geavahit vejolašvuođa dan dahkat go vel lea vejolaš.

Don it dárbbaš makkárge erenoamáš mihttu. Gávnna jávrri dahje vári ja vázzil. Dávjá leat dat álkis mátkkit mat addet eanemus.

Ávkkástala bures dan áiggi. Čohkket, dovdda beaivváža liggema ja návddašehket jaskatvuođa. Dat han lea ge mii doalvu munno olggos.