Jo. Geavat dan liŋka.

Karasjoga Samiid Searvi - Karasjok Sameforening ja earát
Báikkálaš sámiid searvi mii lea čadnojuvvon Norgga Sámiid Riikkasearvái (NSR) ovttas Kárášjoga gielda (Bb), Anárjogaleagi Biras/Anárjohkalaččaid čálgosearvi, Beskenjárgilisearvi/Beskenjarga grendelag, Dalabogi Guovlu, Iešjohtsearvi, Váljohk biras, Valdemar Grønvold, Gunnar Grønvold, Kurt Grønvold, Tanya Elisabeth Grønvold, Alf Grønvold, Arne Kolbjørn Olstad Norvang, Eilif Torgeir Norvang, Helge Johannes Nystad, Elsa Lilleba Nystad, Espen Nystad, Mats Nystad, Petter Johannes Edvin Kemi, Annlaug Maridal, Åge Hellander, Asbjørn Guttorm ja Terje Lindi.

Guttorm-joavku 
Okta joavku priváhtaolbmot Toralf Henriksena bokte geat lohket iežas ovddastit Kárášjoga sámi sogalaččaid. Su mielde lea orohat 13 jođiheaddji Johannes Mathis Anti ja orohat 16 jođiheaddji John Anders Sara.

Finnmarkseiendommen- Finnmárkkuopmodat (FeFo)
FeFo eaiggáduššet buot Finnmárkku ássit ja lea stivra maid Finnmárkku fylkkagielda ja Sámediggi nammadeaba, geain goappásge leat golbma stivralahtu. Odne mii hálddašat bivddu, guolásteami, eatnamiid ja gáhttet sámi eanavuoigatvuođaid olles Finnmárkkus Finnmárkkulága bokte. Badjebáza manná servodatávkkálaš prošeavttaide Finnmárkkus.

Dalle go Stuoradiggi mearridii Finnmárkkulága (2005), de mearriduvvui maiddái ahte Finnmárkku vuoigatvuođaid galgá kártet ja ahte ássit galget sáhttit ovddidit gáibádusa geavahan- dahje oamastanvuoigatvuođa birra Finnmárkkukommišuvdnii mii galgá ráhkadit raporttaid vuoigatvuođaid birra guovllus guvlui. FeFo lea geatnegahtton (Finnmárkkuláhka § 34) leat vuostebeallin daid vuoigatvuođagáibádusaide maid komišuvdna kárte. Buot áššit galget árvvoštallojuvvot gustojeaddji nationála rievtti vuođul. 

Juovlamánu 11 b. 2019 bijai Finnmárkkukommišuvdna  ovdan raportta Felt 4 Kárášjogas, mas golbma viđa miellahtus gávnnahedje ahte báikkálaš olbmot eaiggáduššet daid eatnamiid maid FeFo dál hálddaša Kárášjogas.

FeFo oaivvildii ahte vuođđu lei boastut sihke historjjálaččat, duođalaččat ja rievttálaččat. Dasto manai ášši meahcceduopmostullui ja FeFo stevdnejuvvui Karasjoga Samiid Searvi - Karasjok Sámeforening ja earát ja Guttorm-joavku ja earát bealis (Finnmárkkuláhka § 29).

Ođđajagimánus 2023 meannudii meahcceduopmostuollu ášši. Cuoŋománu 21. beaivvi celkui duopmu ja golmmas viđa duopmára gaskkas mieđihedje ahte Kárášjoga ássit rievtti mielde oamstit meahci. Guttorm-joavku oaččui hilgojuvvot dan gáibádusa ahte Kárášjoga sámi sogat galget oamastit Kárášjoga. Meahcceduopmostuolus veajihit guovttis dan golmma juridihkalaš duopmáriin FeFo ášši.

Dá lea oassi sivas manne FeFo lea guoddalan ášši Alimusriektái:

Mii oaivvildit ahte sámi álbmot ja eará finnmárkulaččat ovttas leat geavahan olles Finnmárkku, oktan Kárášjogain. Finnmárkkukomišuvdna háddje dán oktasašvuođa almmá makkárge historjjálaš vuođu haga, ja dahká dahkkojuvvon ráji rittu ja siseatnama gaskka.

Juo 1700-logu álggu rájes barge sis-Finnmárkku olbmot vuotnabivdduin, ja boazodoallu lonuhallojuvvui gaskal mearragátti ja siseatnama. Seammás lassánii Kárášjoga geavaheapmi rittuguovllu (Áltá, Davvesiida ja Porsáŋgu) boazodoalus. Sii geat orro girkobáikkis ledje kveanat. Čuoččuhus ahte Ávjovári álbmot ledje oktoráđđejeaddji lea boastut.

Kárášjoga álbmogis leat nana geavahanvuoigatvuođat dološ áiggi rájes geavaheami bokte, muhto sii eai leat goassege doaibman eanaeaiggádin. 

Dat ahte boazodoallu dál jođihuvvo sis Finnmárkkus, lea láhkaásahus 1800-logu gaskkamuttus dasa sivvan, mii lei vuođustuvvon Suoma ráji giddemis 1852-logus. Dát ii leat boares geavahanvieruid geažil.

Finnmárkkukomišuvdna juohká Finnmárkku sámi álbmoga boasttu historjjálaš vuođu alde. Fylkka sámi álbmoga searvevuođajurdda jávká.

Dál sihkkarastá Finnmárkkuláhka sámi álbmoga eanavuoigatvuođaid olles Finnmárkkus, maiddái Kárášjogas ja lea sámi vuoigatvuođaid goziheapmi ILO 169 mielde. Kárášjogas lea báikkálaš álbmogis buot nannoseamos geavahanriekti, muhto sii eai leat goassege doaibman eanaeaiggádin guovllus. Áidna gii lea doaibman eanaeaiggádin, lea stáhta ovdalgo eaiggátvuoigatvuohta sirdojuvvui FeFoi.

Dán ášši boađus sáhttá fuonidit badjel 95 proseantta Finnmárkku álbmoga vuoigatvuođaid. FeFo ii leat ovttaoaivilis dainna vuođuin ahte Kárášjohka okto galgá eaiggáduššat meahci ja oaivvilda danne ahte lea buoremus ahte Alimusriekti mearrida ášši.

Dát ii leat nu dábálaš, muhto dat dáhpáhuvai dan gohčoduvvon Unjárgga-áššis (plenum) ja Stiertná-áššis. Goappaš áššiin oaččui FeFo veajiheami. Goappaš duomut ledje ovttajienalaččat.

Kárášjogaservodat šaddá dakkaviđe eanaeaiggádin 10,7 proseanttas Finnmárkkus. Movt dát galgá organiserejuvvot, lea juogo buohkaid duohken geat ásset Kárášjoga gielddas (Karasjok sameforening - Karasjoga Samiid Searvi ja earát), dahje gieldda sámi álbmoga duohken (Guttorm-joavku ja earát). FeFo:s ii leat dalle mihkkege dahkamuš Kárášjoga eatnamiid hálddahusain.

5 209 km2 (10,7% Finnmárkkus). Eanan lea goasii 12 geardde stuorát go Oslo, duppal geardde stuorát go Vestfold ja measta seamma stuoris go Østfold. Kárášjohka sáhttá šaddat Norgga goalmmát stuorámus eanaeaiggát, FeFo (46.655 km2) lea nubbin ja Statskog (60.000 km2) stuorámus.

- 140 ealgga registerejuvvon njeidon 2022:s – 18 % buot njeidon ealggain Finnmárkkus seamma jagi
- 1285 rievssaha registerejuvvon báhčan 2022:s – 14,5 % buot Finnmárkku báhččon rievssahiin seamma jagi
- 259 jávrri stuorat go 100 dekara - 6,8 % Finnmárkku buohtastahtin jávrriin
- 319 633 dekar buvttadeaddji vuovdi - 32 % Finnmárku eanemus buvttadeaddji vuovdi
- 580 eanáláigoáiehtadusa - 4,8 % buot láigošiehtadusain FeFo-opmodagas
- Okta guoktásis meacceloddeguovlluin Finnmárkus
- Okta mássavieččahat (Dilljohka mássavieččahat)

FeFo gálvojohtu Kárášjoga gielddas 2023:s lei sullii 3,5 miljovnna ovdal vearu

FeFo stivrenlohpi ii šat gusto Kárášjogas. Eanan ii gula šat Finnmárkku álbmoga oktasaš opmodahkii ja ođđa eanaeaiggát mearrida gii oažžu bivdit ja guolástit, ja makkár eavttuid vuođul.  Seamma guoská maiddái eará luondduriggodagaid ávkkástallamii mat gullet eanaeaiggáduššamii, dás maiddái lubmemii. Dál lea Finnmárkkus buohkaide dáhkiduvvon beassanlohpi luondduriggodagaide Finnmárkkulága bokte. Dát heaittihuvvo jus FeFo vuoittahallá áššis. Buohkaidriekti gusto ain. Loga maid Stáhtahálddšeaddji čállá luomečoaggima birra Finnmárkkus.

Ii mihkkige. Finnmárkkuláhka gusto buohkaide geat ásset Finnmárkkus ja kárášjohkalaččat sáhttet geavahit luonddu muđui Finnmárkkus nugo ovdal.

Jus dus lea láigosadji, de gusto viessosadjeláigoheami láhka ja šiehtadus sirdojuvvo FeFos ođđa eanaeaiggáduššanorgánii. Haddi ja eavttut šaddet nu mo ovdal. Jus don oamastat saji, de dan ain oamastat. 

Guovdageainnus, Deanus ja Porsáŋggus leat juo politihkalaččat mearridan ahte háliidit dan seamma. Dasa lassin lea Álttá politihkalaš jođihangoddi bivdán hálddahusa čielggadit dan seamma. Máŋga gieldda dáidet álggos oaidnit mo Kárášjoga-ášši manná.

Dan lea vejolaš dadjat, muhto dat addá maiddái riektesihkarvuođa. Buohkat sáhttet ovddidit vuoigatvuođagáibádusaid ja muhtun oktavuođain ožžot stáda máksit iežaset áššegoluid. Dan haga livčče dat dušše sidjiide geain lea stuorimus ruhtaseahkka. Muđui Norga lea riektevuđot kártejuvvon, ja dalle válddii stáhta ollu stuorát oasi goluin.

Juo, meahcceduopmostuolus mii oažžut buot advokáhttagoluid gokčojuvvot (Finnmárkkuláhka § 43).  Buot duogášbargguid ja ášševálmmaštemiid fertet ieža máksit.

Ii, Finnmárkku olbmuin galget ain leat Norgga vuolimus bivdo- ja guolástushattit ja nuvttá sáivaguollebivdu. Dát guoská maiddái Kárášjoga ássiide geat háliidit bivdit Finnmárkkuopmodagas. Go mis leat nu vuollegis dietnasat Kárášjogas, de ii gártta FeFo massit ruđalaččat maidege jus Kárášjohka vuoitá.

Ii, baicce nuppe ládje. Finnmárkkuláhka ja FeFo lea boađus stáhta eaiggátvuođa Finnmárkkus rahčama vuosta. Finnmárkku álbmot eaiggáduššet eatnamiid ja Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi nammadit FeFo-stivrra - goabbáge golmmain áirasiin. Buot stivralahtut galget leat registrerejuvvon Finnmárkku álbmotregistaris.

Finnmárkolaččat eaiggáduššát FeFo ja galgá ovddastit sin riekteproseassain. (Finnmárkkuláhka kapihtal 5). Min mandáhta lea aivve juridihkalaš sihke Finnmárkkukomišuvnna konklušuvnnaid ja meahcceduopmostuoluid duomuid ektui.  Min árvvoštallamiin mii galgat atnit gustojeaddji riikkagottálaš rievtti vuođđun (Finnmárkkuláhka § 29).

Mii guoddaleimmet vai riekti galggai šaddat riekta. Finnmárkkukommišuvdna ja meahcceduopmostuollu eai leat ovttaoaivilis konklušuvnnaid dáfus. Goappašiin ledje golbma beali ja guokte vuostá. Seamma ládje lei maiddái FeFo-stivra juhkkojuvvon gasku. Mii guoddaleimmet maiddái danne go ášši lea prinsihpalaččat deaŧalaš ja sáhttá addit stuorra váikkuhusaid finnmárkolaččaide. Danne oaivvildit mii ahte lea dehálaš ahte Alimusriekti mearrida ášši.

Duopmostuollu sáhttá dušše árvvoštallat dušše daid dieđuid vuođul mat dikkis leat. Jus mii eat bargga vuđolaččat, de ii boađe finnmárkulaččaid jietna ovdan ja duopmu sáhttá celkojuvvot boasttu vuođu alde.

FeFo doalaha oskkáldasat Alimusrievtti duomu ektui beroškeahttá váikkuhusain.
 

Ii leat min duohken mearridit, ja das leat vissis hástalusat. Min stivrajođiheaddji lea gieskat dan birra muitalan.

Dasa eat sáhte vástidit ovdalgo Alimusriekti lea cealkán duomu áššis. Jus FeFo vuoitá váiddaášši, de álggahuvvo koartavuovdin sullii borgemánu 1. beaivvi. Jus Kárášjoga Sámiid Searvi vuoitá, de ii leat FeFo:s šat koartavuovdin smávvafuođđobivdiide Kárášjogas, jus ii dahkko sierra šiehtadus Kárášjoga vuoigatvuođaeaiggádiiguin dan birra.

Ii. Mii fertet gal ieža dinet ruđaid eat ge oaččo makkárge stáhtadoarjaga, muhto min gávpejohtu Kárášjogas lea birrasii 3,5 miljovnna ruvnno (2023) ovdal vearu. Dan mielde mii gal nagodit bures heivehit iežamet. Dasa lassin seastit Kárášjogas šalde- ja geaidnohuksengoluid (Goššjogášaldi ja Anárjogageaidnu) ovttas eará hálddašangoluiguin. Oktiibuot mii eat jáhke ahte dát váikkuha supmiid sturrodahkii maid mii galgat máhcahit ruovttoluotta Finnmárkku servodahkii min Giisá doarjjaortnegiid bokte, Mannan jagi máhcaheimmet 6,3 miljon ruvnnu iešguđetlágan servodatdoaibmabijuide Finnmárkkus.)

Mii leat oassin sámi iešmearrideamis, Sámediggi nammada beali min stivrras. Beaivválaččat mii bargat sámi vuoigatvuođaiguin.  Finnmárkkuláhka lea mielde ollašuhttimin álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid buot sápmelaččaid ektui Finnmárkkus ja čuovvu ILO 169 konvenšuvnna. Sámediggi jienastii ovttajienalaččat Finnmárkkulága bealis.

Juo. Measta ovttajienalaččat jienastedje Stuorradiggi ja Sámediggi Finnmárkkulága bealis. Dainna čilgejuvvojedje sámi eanavuoigatvuođat ILO 169 ektui. 

Guovvamánu 29. b. njukčamánu 11 b. radjái Alimusrievttis Oslos. 
Duorastaga guovvamánu 29 b. dii. 9 rájes rávdnjejuvvo Alimusrievttis.

Dan eat dieđe, muhto Alimusriekti geavahii guhtta vahku Unjárgga-áššái ja njeallje vahkku Stiertná-áššái. Sáhttá maid váldit guhkit áiggi.